Piskuinen kamera…

Lumix DMC-GM1 on kirjoitushetkellä markkinoiden pienin Micro Four Thirds -järjestelmän kamera ja sen huomaa heti kättelyssä. Kamera tuntuu kädessä jopa naurettavan pieneltä, ainakin omiin käsiini. Testattavan kitin mukana oli varsin kompakti kokoonpainuva 12-32 mm (kinovastaavuus 24-64mm) zoomobjektiivi. Yhdistelmä on oikeasti taskuunmenevä, mutta täytyy tunnustaa että kameraa tuli testin aikana käytettyä lähinnä Panasonicin mainion 14 mm f/2.5 -pannukakun kanssa. Tuo kombo oli itse asiassa vielä taskuunmenevämpi. Lisäksi etuna oli 14mm:n pannukakun tunnustettu kuvanlaatu.

Tasapainoisin kaveri GM1:lle tuntui olevan Panasonicin 14 mm f/2.5 pannukakkuobjektiivi. Objektiivin kuvanlaatu on kohdallaan ja koko juuri sopiva GM1:lle.

Kamerassa ei ole erillistä etsintä, vaan sommittelu tehdään takanäytöllä. LVF-etsimen lisääminen ei ole edes mahdollista, sillä kamerasta puuttuu salama/varustekenkä johon sellaisen voisi kiinnittää. Nämä puutteet kertovat, että kameraa ei ole suunnattu prokäyttöön, vaan taskun pohjalle pokkarin korvikkeeksi.

Pienestä koosta kertoo myös se, että kokeilin GM1:stä Panasonicin 20 mm f/1.7 -pannukakkuobjektiivin kanssa, mutta jopa se tuntui kamerassa hitusen liian suurelta. Tämä johtuu siitä, GM1:n runko on todella kapea, ainoastaan objektiivin kiinnikkeen levyinen. Suurin osa Micro Four Thirds -objektiiveista on kuitenkin ainakin jonkin verran leveämpiä kuin objektiivin kiinnike. Totuuden nimissä pitää sanoa, että kyllä GM1 + 20mm pannukakkukin kombona toimii. Tuo objektiivin halkaisijan leveys vain hieman yllätti kun olin tottunut pitämään sitäkin varsin pienenä objektiivina.

Jopa kompakti 20 mm f/1.7 pannukakkuobjektiivi näyttää kookkaalta GM1:n kaverina

…vaatii piskuiset kätöset!

Kameran pystyy helposti heittämään taskuun minkä tahansa edellä mainitun objektiivin kanssa, parhaiten tähän kuitenkin tuntui soveltuvan 14 mm:n pannukakku. Pieni koko ei kuitenkaan loppupeleissä ole pelkästään hyvä asia. Kun kameran koko pienenee liikaa, alkaa se suuremmassa kädessä tuntumaan hankalalta. Se että myös säätimet pienevät kameran koon mukana, tuo omat ongelmansa.

GM1:n päällä on valintakiekon lisäksi laukaisupainikkeen yhteydessä virtakytkin sekä tarkennustilan valintakiekko. Viimeksimainitun keskellä on ohjelmoitava funktiopainike. Tarkennustilan valintakiekon sijaan olisi voinut olla jotain muuta, sillä ko. toiminnon käyttäminen ei ole koko ajan tarpeen. Hyödyllisempää olisi esimerkiksi kuvaustilan valitseminen tämän kiekon avulla

GM1:ssä on pieneen kokoonsa nähden kohtuullinen määrä erilaisia säätimiä, jotka tuntuvat välittömästi tutuilta jos on tottunut käyttämään muita Panasonicin kameroita. Kamerassa on ainoastaan yksi säätörulla kameran takana ja sama rulla toimii myös kytkimenä valotuksen korjauksen, tarkennustilan, kuvaustilan sekä valkotasapainon käyttöön. Törmäsin testin aikana usein sellaiseen tilanteeseen, että yritin muuttaa aukkoa pyörittämällä rullaa, mutta tulin painaneeksi samalla valkotasapainon valintaa, jolloin kamerassa aktivoitui valkotasapainovalikko. Näin ollen on pakko todeta, että ainakin omiin nakkisormiini kamera on jo liiankin pieni.

GM1:n takaa löytyy videokuvauksen käynnistys (punainen ympyrä, kuvien katselu, valintakiekko/ympyrä sekä pikavalikko ja display -painikkeet. Valintakiekko/ympyrä on kaksitoiminen, mikä aiheuttaa pienen kokonsa takia monissa tilanteissa helposti virhepainalluksia

Kuvanlaadusta tinkimättä

Mitään tieteellistä testiä en kuvanlaadun suhteen lähtenyt tekemään, sitä varten löytyy muita sivustoja. Käytännön kuvaustilanteista jäi sellainen maku, että kamera pystyy tasan yhtä hyvään kuvanlaatuun kuin mikä tahansa muukin M43-järkkäri. Pieni koko ei siis tässä suhteessa ole haitaksi, vaan GM1:llä pystyy kuvaamaan käyttökelpoisia kuvia aina ISO6400:aan asti. Dynamiikka tosin heikkenee herkkyyden kasvaessa, kuten yleensä.

Alla olevasta galleriasta löydät esimerkkikuvia, jotka on otettu GM1:llä sekä Panasonicin 14mm f/2.5 -pannukakkuobjektiivilla. Herkkyyskuvien aukko muuttuu herkkyydestä ISO 3200 eteenpäin, mutta syytä moiseen en nyt kykene muistamaan. Kohinan arvioinnin kannaltahan asialla ei ole suurta merkitystä. Kaikki kuvat ovat suoraan RAW-tiedostosta tehtyjä jpg-kuvia, ilman säätöjä Lightroomissa. Osassa kuvista olisi voinut tehdä asioita Lightroomissa laadun parantamiseksi, mutta silloin kameran suorituskyky olisi jäänyt optimoinnin taakse piiloon.

Yksi maininnan arvoinen erikoisuus kamerassa on. Maksimisuljinajaksi ilmoitetaan 1/16000. Tämä on mahdollista kuitenkin saavuttaa ainoastaan elektronisen sulkimen avulla, sillä mekaaninen suljin toimii ainoastaan 1/500 sekuntiin saakka. Tästä koituu kuvanlaatuun ongelmia, sillä elektroninen suljin tuo mukanaan “Rolling Shutter” -efektin. Ihan yhtä merkittävästä ongelmasta ei ole kuitenkaan kysymys kuin esimerkiksi Panasonicin GH3:ssa elektronista suljinta käytettäessä. Ongelma on kuitenkin hyvä tiedostaa, sillä 1/500 suljinaika ylittyy kohtuullisen helposti kirkkaalla säällä. Kahta allaolevaa kuvaa vertaamalla näkee, minkälainen vaikutus rolling shutterilla käytännössä kuvissa voi olla: toisen kuvan horisontti on hieman taittunut vasemmalle.

Johtopäätökset

GM1 on pieni kamera, jonka kuvanlaatu on kohdallaan. Jos pieni koko on tavoitteena, silloin GM1 palvelee mainiosti. Kysymys kuuluukin: onko GM1 jo LIIAN pieni. Henkilökohtainen vastaus kuuluu “kyllä”. Mutta tämä asia onkin hyvin subjektiivinen. Joku toinen voi kokea asian täysin eri tavalla. Omalta kohdalta on pakko mainita paremman puoliskon ensireaktio GM1:n nähdessään: “Hommaat tuon ja myyt kaikki muut pois!” No ihan niin en aio kuitenkaan toimia, sillä arvostan kamerassa ergonomiaa muiden GH-sarjasta tai suuremmista järkkäreistä löytyvien ominaisuuksien muassa: myös etsimen ja salamakengän puute tökkivät liikaa, jotta voisin oikeasti pitää GM1:stä, edes toisen järkkärin kaverina.

Hyvää

Pieni koko

Kuvanlaatu

Tyylitelty ulkonäkö

Kehitettävää

Ergonomia

Säätimet

Sivut:Edellinen 1 2