Testissä: Panasonic Lumix G X Vario 12-35mm f/2.8


Vakautta kuvaan

Siinä missä Olympus luottaa Micro Four Thirds -järkkäreissään rungossa olevaan kuvanvakaajaan, on Panasonic ratkaissut asian Lumix G X Vario 12-35mm f/2.8 -objektiiviin sijoitetulla optisella kuvanvakaajalla. Äkkiseltään vaikuttaa siltä että ihan parhaita markkinoilla olevia optisia vakaajia vastaaviin tuloksiin ei päästä. Testijakson aikana muodostui käsitys, että käytännön (still)kuvaustilanteissa vakaaja auttaa yleensä kahden, parhaimmillaan kolmen aukon verran  perinteistä polttoväli/suljinaika -nyrkkisääntöä hitaammilla suljinajoilla. Parhaimmillaan joidenkin muiden valmistajien objektiiveilla liikutaan kolmen-neljän aukon lukemissa.

Kliininen vakaajatesti vahvistaa käsityksen kuvanvakaajan tehosta. Testasin vakaajan toimintaa kuvaamalla GH2:n sarjakuvauksella 15-tuumaisen Retina MacBook Pro -tietokoneen näytöllä ollutta testitargettia eri suljinajoilla sekä vakaajan kanssa että ilman. Kuvasin noin 20 (ilman vakaajaa) 80 (vakaajan kanssa) jpg-testikuvaa jokaiselle suljinajalle 1/4 – 1/8 – 1/15 – 1/30 – 1/60 – 1/125 sekuntia 35mm:n polttovälillä. Valitsin tarkastelun kohteeksi lähinnä yläpään 35 mm:n polttovälin, sillä tyypillisesti kuvanvakaajajärjestelmästä saatu hyöty pienenee sitä mukaa, mitä lyhyemmillä polttoväleillä kuvataan. Testikuvien määrä vaihteli, sillä halusin ottaa ennemmin liikaa kuin liian vähän kuvia varsinkin vakaajan kanssa.

Kuvasin lisäksi myös sarjojen ulkopuolisia testikuvia 12 ja 25 mm:n polttoväleillä, sekä raw- että jpeg-muodossa joten yhteensä kuvanvakaajaa testaavia kuvia kertyi reilu tuhat kappaletta. Kävin sarjoissa olevat testikuvat läpi siten, että luokittelin kuvat subjektiivisesti käyttökelpoisiin ja käyttökelvottomiin sen mukaan, oliko kuvassa näkyvissä liike-epäterävyyttä Lightroomin 1:1 zoomauksessa vai ei. Käyttökelvottomaksi kuva päätyi heti, jos erotin silmämääräisesti vähänkään pehmeyttä korkeakontrastisessa testikuvassa zoomattuna.

Sarjat osoittivat että 1/4 sekunnin suljinaika oli liian hidas käsivaralta kuvattavaksi, vakaajan kanssa tai ilman. Suljinaikanahan tuolla polttovälillä (70 mm:iä vastaava kinofilmikamerassa) on noin neljä aukkoa hitaampi kuin keskimäärin vastaavalla polttovälillä onnistuu suljinaika/polttoväli -nyrkkisäännön (noin 1/60 sekuntia) mukaan. Testikuvista vain yksi kuva noin kahdestakymmenestä oli käyttökelpoinen vakaajan kanssa, mutta ilman vakaajaa ei ensimmäinenkään kuva samasta määrästä onnistunut.

Aukkoa nopeampi suljinaika muutti tilannetta merkittävästi. Kun suljinaikana oli 1/8 sekuntia, ilman vakaajaa otetut kuvat olivat edelleen kaikki epäteräviä, mutta vakaajan kanssa otetuista kuvista 37,5% onnistui.

Kun suljinaika nopeutui 1/15 sekuntiin, ilman vakaajaa onnistui 10% kuvista, vakaajan kanssa 86% kuvista. Kaksi aukkoa hitaampi suljinaika siis osoittautui jo varsin johdonmukaisesti toimivaksi kuvanvakaajan kanssa. Vajaa kolmannes ilman vakaajaa otetuista kuvista (27%) onnistui kun suljinaika nopeutui 1/30 sekuntiin, mutta vakaajalla otetuista kuvista jo 99% onnistui. Nopeammilla suljinajoilla ero alkoi tasoittua, joskin ilman vakaajaa onnistui 1/60 sekunnin suljinajalla 75% kuvista siinä missä vakaajan kanssa onnistumisprosentti laski testikuvissa 96 prosenttiin. Tulos tuntuu hieman oudolta, mutta oletettavasti pieni virhemarginaali siis jää aina, eikä mikään järjestelmä ei ole täydellinen.

Alla: onnistuneet kuvat kullakin suljinajalla 35mm:n polttovälillä

Suljinaika Ei vakaajaa O.I.S. käytössä
1/4 sec 0% 5%
1/8 sec 0% 37,5%
1/15 sec 10% 86%
1/30 sec 27% 99%
1/60 sec 75% 96%

Oheisessa kuvasarjassa on esimerkkinä yksi kuva kustakin testisarjasta 1/8 sekunnista 1/60 sekuntiin sekä ilman vakaajaa että vakaajan kanssa. Pyrkimyksenä on ollut löytää kunkin sarjan tyypillisin edustaja, joten kuvasarjan pitäisi antaa mahdollisimman realistinen kuva objektiivissa olevan optisen kuvanvakaajan tehosta. Sarjan viimeisenä kuvana on alkuperäinen testikuva viimeisestä sarjasta (vakaajan kanssa) täydessä koossa.

Kuvanvakaajatesti: 1/8 sekunti

Kuvanvakaajatesti: 1/8 sekuntia

Kuvanvakaajatesti 1/15 sekuntia

Kuvanvakaajatesti 1/15 sekuntia

Kuvanvakaajatesti 1/30 sekuntia

Kuvanvakaajatesti 1/30 sekuntia

Kuvanvakaajatesti: 1/60 sekuntia

Kuvanvakaajatesti: 1/60 sekuntia

Kuvanvakaajan testikuva täydessä koossa

Kuvanvakaajan testikuva täydessä koossa

<< Sivu 1: Jämäkkää tekoaSivu 3: Laadukasta kuvaa kaikilla aukoilla >>

11 Comments on “Testissä: Panasonic Lumix G X Vario 12-35mm f/2.8

  1. Oletko tutkinut kuinka tarkennus toimii OM-D rungossa jossa ainakin Olympuksen omat toimivat todella luotettavasti ja nopeasti. Lähinnä vertailukohtana 12/2 ja 45/1.8.

    • Valitettavasti Tuota Olympuksen OM-D -runkoa ei ole minulla ollut käytössä. Mutta jos noihin 12/2:een ja 45/1.8:iin vertaa Panasonicia, ei siinä tarkennuksessa käytännössä ole juurikaan eroa, molempia noista siis käytän säännöllisesti. Kaikki ovat nopeita, mutta joissain tilanteissa tarkennusongelmia tulee vastaan.

      • Tämä on asia joka hieman askarruttaa. Onko olemassa yhdistelmiä järjestelmän sisällä jotka eivät ole ns. 100% yhteensopivia. Joutuihan Olympuskin uusimaan sarjan objektiiveja R-sarjaksi uuden tarkennustekniikan vuoksi. Voiko siis olla varma, että yhdistämällä nopean Panasonicin nopeaan Olympukseen yhdistelmä on enää nopea ja heikossakin valossa varma?

      • Oman kokemukseni mukaan tulos on riittävän varma. Testailin vajaa vuosi sitten OM-D:tä, eikä Panasonicin 25mm:n Leica f/1.4:n kanssa ainakaan ollut mitään ongelmia. Sanoisin että kontrasti-autofocus on päässyt lastentaudeistaan, en murehtisi sitä asiaa. Havaitsin hyvin pieniä ongelmia tilanteissa, missä millä tahansa kameralla olisi tullut ongelmia vastaan. Joka tapauksessa GH2+12-35 tarkentaa varmemmin kuin 5DII + 24.105. Siihen tosin ei valitettavasti paljoa vaadita..

        Ylipäänsä tuo Olympuksen päivitys oli tarpeen, koska Olympuksen aikaisempi autofokusjärjestelmä ole kehno. Eron huomasi jo Panasonicin GF1 + 14mm f/2.5 vs. Olympuksen EP-L 2 + sama linssi. Runko painaa mielestäni enemmän tässä yhtälössä.

  2. Olen ymmärtänyt, että Olympuksen uudempi tarkennussysteemi ei toimi nopeammin ja herkemmin kuin R-laseilla. Kyse on optiikan lävitseen päästämistä aallonpituuksista joita uusi tarkennustekniikka hyödyntää. Sen vuoksi epäröin tuon Panasonicin objektiivin kanssa, onhan se aika arvokas jos ei toimikaan kuten odotti.

    • Voihan se olla, että Olympuksen omat lasit toimivat tehokkaammin ja herkemmin sinun rungossasi, mutta sellaisessa tapauksessa ovat kyllä tehneet kehnon ratkaisun kuluttajan kannalta.

      Suosittelisin käymään jossain testaamassa lasia + runkoa ensin, jos epäilyttää. Tai jos nettikaupasta tilaat, niin varmista että palautuspolitiikka on kunnossa. Sillähän tuo asia hoituu..

  3. Minulla on ollut Panan 7-14/4 vaihtuvapolttovälinen objektiivi. Tätäkö ei lasketa sellaiseksi, jossa on muuttumaton valovoima koko polttovälillä?

    Kapa

    • No tokihan tuo on ollut, tarkoitus oli alunperin kirjoittaa normaalizoomi, mutta se on jäänyt jutusta pois. Kiitos kun muistutit asiasta 😉

  4. Hankin Panan 12-35mm f2.8:n aika pian kun se oli ilmestynyt ja olen käyttänyt sitä E-M5:n kanssa ihan vaan harrastepohjalta. Olen ollut tyytyväinen, vaikka alussa ennen sekä rungon että optiikan ensimmäisiä ohjelmapäivityksiä tarkennus saattoi hakea varsinkin jos kohteessa ei ollut tarpeeksi kontrastia. Joskun toukokuulla Olympus jakoi E-M5 -ohjelmapäivityksen, joka aiheutti todellisia vaikeuksia, mutta se korjattiin alle viikossa! Sen jälkeen ei ole ollut valittamista. Kameran ja optiikan laatu on tasapainossa.
    Olisi mielenkiintoista verrata Olyn 12-40 ja Panan 12-35 ominaisuuksia käytännössä.

    • Hyvä että olet ollut tyytyväinen! Sama juttu itselläni, sillä hankin itse asiassa GH3 + 12-35 kitin viime keväänä. Käytännössä on käynyt niin, että 12-35 istuu kameran nokalla 95 prosenttia ajasta. Kaikki muut objektiivit ovat jääneet todellä vähälle käytölle. Zoomialue on yksinkertaisesti niin passeli, vaikka välillä kyllä tulee kaivattua lisää pituutta kumpaankin päähän…

  5. Päivitysilmoitus: Panasonic GH3 käytössä | Pelivara

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: