Loka-marraskuun vaihteessa tulin hankkineeksi elämäni ensimmäisen macin. Pohdinnan jälkeen päädyin 17-tuumaiseen Macbook Pro -malliin. Yksi kriteereistä oli, että siitä löytyy Express Card 34 -korttipaikka, johon voi liittää erilaisia laitteita nopeaan väylään. Ajatuksena oli, että hankkisin eSata-adapterikortin ja ulkoisen levyn, jossa olisi riittävästi kapasiteettia kaikkien Raw-kuvieni haltuunottoon macin puolella. Pöytä-PC:ssäni oli/on edelleen eSata-väylä, johon aikaisemmin oli onnistuneesti kytkettynä Western Digitalin 1 teratavun My Book Studio -levy.

Aloitin etsinnän sopivan ratkaisun löytämiseksi Raw-tiedostojen tallennusta varten. Koska olin tässä vaiheessa hankkinut kannettavan macin, olisi ulkoinen kiintolevy/raidlevypakka käytännössä ainoa vaihtoehto hommaa varten. Varsin nopeasti päädyin sellaiseen ratkaisuun, että hommaisin ulkoisen levykotelon, johon voisi hankkia sopivan kokoisia kiintolevyjä riittävän monta, jotta kaikki nykyiset ja tulevat (ainakin pari-kolme vuotta) raw-tiedostot mahtuisivat turvallisesti. Väylän pitäisi olla vähintään Firewire 800, mieluumin vielä nopeampi, esimerkiksi eSata. USB 3.0 oli vaihtoehtona tuolloin (ja edelleen on) liian etäinen, varsinkin Macissa. Vaikka Buffalolta tulikin markkinoille joku aika sitten 1 teratavun USB 3.0 -levy sekä adapterikortti, ei tukea macille ole näköpiirissä, kuten oheisessa CNETin artikkelissa todetaan.

Drobo tuntui hetken aikaa houkuttelevalta ratkaisulta varsinkin kun sinne voi halutessaan tunkea minkälaisia satalevyjä tahansa. Ongelmana oli vain nopeus: useat sivustot ovat kritisoineet Droboja nopeudesta ja tämä muodostui ongelmaksi, koska raw-tiedostoja pitää pystyä lukemaan varsin nopeasti tarvittaessa. Nopeuden suhteen ongelmia Drobon tapauksessa aiheuttaa siinä käytetty tapa hallinnoida levyjä: koska Drobo syö mitä tahansa kiintolevyjä (kunhan ovat satalevyjä), ei levyjen toiminta ole nopeaa samalla tavalla kuin esimerkiksi RAID-tekniikalla toteutetuissa ratkaisuissa.

Edge 10 Das501t + Lacie SATA II ExpressCard 34

Mikrobitti-lehdessä arvioitiin loka-marraskuussa 2009 erilaisia verkkolevyjä. Artikkelin yhteydessä mainittiin Edge10:n valmistama DAS501t, johon käyttäjä voi asentaa sellaisia sata-kiintolevyjä kuin haluaa. Suomalainen City Plus -yrityskin löytyi näppärästi artikkelin tietojen perusteella. Tutkin asiaa hieman ja kyselin laitteesta yritykseltä. Kävi ilmi, että laitteen pitäisi olla Mac-yhteensopiva, kunhan vain löytyisi sopiva adapterikortti, joka olisi ns. port multiplier -teknologian kanssa yhteensopiva.

Aikani koluttuani löysin Suomalaisesta SmartIT-verkkokaupasta Lacien SATA II ExpressCard 34 -kortin, jota mainostettiin mac-yhteenspivana korttina. Lyhyt visiitti Hopeisen Omenan foorumeilla tuntui vahvistavan asian, sillä joku muu totesi kortin mac-yhteensopivaksi. Kaikki oli kunnossa, kortti ja toosa tilaukseen ja menoksi. Mutta kuinkas sitten kävikään..

Tilasin Lacien adapterikortin saman tien, mutta DAS501t-laitteella oli marras-joulukuussa kova kysyntä, enkä tehnyt tilausta samantien, vaan aloin tutkia asiaa syvällisemmin. Netissä törmäsin pariin englanninkieliseen blogikirjoitukseen eSata-ongelmista macissa, mutta ajatettelin, että ongelmat ovat jo menneen talven lumia. Näin jälkikäteen olisi pitänyt kiinnittää huomiota varsinkin artikkeliin, jossa käyttäjä kertoi kokemuksistaan Edge 10 Das401:n kanssa. Kyseisen artikkelin mukaan ongelmia aiheuttaa erityisesti Silicon Imagen SIL3132-piirisarja, jonka ajurit eivät toimi kunnolla OS X:ssä. Ja tuo nimenomainen piirisarja on perustana myös tilaamassani Lacien kortissa. Sen verran kuitenkin artikkelit vaikuttivat, että sain sovittua verkkokaupan kanssa laitteen palauttamisesta mukisematta, mikäli ongelmia ilmenisi.

(City Plussaa täytyy kiittää palvelusta muutenkin: minuun suhtauduttiin erinomaisen pitkämielisesti, vaikka olin varmasti keskimääräistä rasittavampi asiakas jatkuvine uteluineni)

Laitteet saapuvat

Lacien kortti tuli ennen Edge 10:n levylaitetta, joten pääsin testailemaan sitä aluksi jo aikaisemmin hankkimallani Western Digitalin My Book Studio II -levyllä. Olin hankkinut 1 Teratavun kokoisen levyni pari vuotta aikaisemmin ja se oli palvellut hyvin Windows-koneessani varmistuslevynä raw-tiedostoille. Kyseisen levyn elinkaarta kasvattaa huomattavasti se, että se on suunniteltu päivitettäväksi: käyttäjä voi halutessaan vaihtaa sisällä hyrisevät kiintolevyt suurempiin. Laite itsessään toimii RAID 0 -tilassa, joka nopeuttaa levyjen luku- ja kirjoitusnopeuksia. Laite itsessään toimii RAID 0 -tilassa, joka nopeuttaa levyjen luku- ja kirjoitusnopeuksia. Lacien kortti toimi aluksi hyvin tuon mainitun Western Digitalin kanssa.

Edge 10 DAS501t on jämerää tekoa, mutta tarjoaa ainoastaan eSata-liitännän.

Muutamaa päivää myöhemmin tuli myös Edge10 ja pääsin ruuvailemaan levyjä siihen. Levyjen asentaminen laitteeseen oli vaivatonta ja laitteessa olevat kelkat vaikuttivat varsin näppäriltä.

En lähtenyt tekemään RAIDia laitteen kanssa, vaan otin sen käyttöön JBOD-tilassa (Just a Bunch Of Discs). Tämä siksi, että RAID olisi pitänyt ohjelmoida laitteen mukana tulleella ohjelmistolla, joka puolestaan vaati toimiakseen mukana tulleen PCI-ohjainkortin.

Aluksi kaikki toimi hienosti: levyt näkyivät niin kuin pitikin, erillisinä mountattavina levyinä, joihin saatoin alkaa siirtämään lähinnä raw-tiedostoja Windows-koneesta verkon yli. Ensimmäisen illan ja yön siirrot onnistuivat hyvin, ja laitteessa alkoi olemaan varsin paljon tavaraa.

Ongelmat alkavat

Jatkoin raw-tiedostojen siirtämistä toisena ja kolmantena iltana laitteen hankinnasta. Toinenkin ilta meni suhteellisen hyvin ja sain taas edistettyä raw-kokoelman kartuttamista laitteessa. Sitten ongelmat alkoivat. OS X ilmoitti, että tietokone on sammutettava ja käynnistettävä uudestaan. Tämä ns. Kernel panic on OS X:n vastine Windowsin sinisesta kuolemanruudusta. OS X:n alulle paneman pakollisen uudelleenkäynnistyksen jälkeen tutkin tilannetta ja huomasin onneksi, että levyt olivat kunnossa poikkeustilanteesta huolimatta.

Jatkoin tiedostojen siirtämistä. Jonkin ajan kuluttua tuli uusi poikkeustilanne. Sitten kolmas, neljäs. Ilmeni myös uusi vika: levyt eivät enää tulleet näkyviin OS X:ssä. Jotain oli peruuttamattomasti mennyt pieleen. Yritin korjata levyjä OS X:n levynkorjauksen avulla, irrottaa ja kytkeä niitä uudestaan, mutta mikään ei auttanut. Aloin testaamaan vian syytä ja kokeilin josko Lacien kortti toimisi edelleen Western Digitalin kanssa. Tilanne ei muuttunut, vaan myös Western Digitalin kanssa alkoi ilmenemään ongelmia.

Raw-tiedostoista oli varmuuskopiot tallessa, mikäli jotain olisi mennyt todella pahasti pieleen, mutta niitä ei onneksi edes tarvinnut alkaa kaivelemaan. Kaiken kaikkiaan tilanne kuitenkin muistutti siitä, kuinka tärkeää tiedostojen varmuuskopiointi on.

Kokemusten perusteella oli kuitenkin valitettavasti todettava, että Edge 10:n DAS sai lähteä takaisin. Tämä oli sinänsä harmi, sillä se tuntui toimivalta ja jämäkän laadukkaalta. Epäilemättä kyseessä on hyvä valinta Windows- tai Mac Pro -käyttäjille, jotka pystyvät ohjaamaan laitetta sen omalla mukana toimitettavalla PCI-ohjainkortilla. Kuten aikaisemmin mainitsin, suomalainen myyntiyritys toimi tilanteessa onneksi mallikkaasti ja sain palautettua laitteen.

Can not compute

Lopputulokseksi tästä kokeilusta jäi, että Mac ei siis tuntunut toimivan pelkästään eSata-väylällä varustetun DAS501t:n kanssa. Oletettavasti laite itse olisi toiminut, mutta ongelmia tuntui aiheuttavan Lacien SIL3132-piirisarjalla varustettu ohjainkortti. Levylaitteen sain onneksi lähetettyä takaisin maahantuojalle, mutta Lacien kortin kanssa peli on vielä auki. Jäljellä on kaksi vaihtoehtoa: kortista vikailmoitus valmistajalle, sillä kortin myynyt yritys on pessyt kätensä asiasta. Toinen vaihtoehto on tutkia, josko jossain vaiheessa OS X:n päivitys tai korttiajureiden päivitys korjaisi tilannetta siten, että kortti alkaisi taas toimimaan. Tämäkään ei houkuttele, sillä tietoinen kernel-paniikin lietsominen ei houkuttele. Niin tai näin, kortti ja laite korvautuivat joulukuussa toisilla, jotka tilasin Other World Computing -nimisestä amerikkalaisesta yrityksestä. OWC on kunnostautunut erityisesti Mac-tietokoneiden kanssa yhteensopivien laitteiden myyjänä. Tuosta ratkaisusta kerron lisää myöhemmin julkaistavassa, tämän artikkelin toisessa osassa.